Laskin

Taskulaskin

Kaipa olen jonkinlainen pioneeri

Jo 1970-luvulla aloin perehtyä aiheeseen tietokoneet, siis härvelit jotka voi ohjelmoida tekemään ihan mitä ohjelmoija itse haluaa. Kulloisenkin tietokoneen rajoitusten puitteissa, siis.

Veljelläni Simo Ojaniemellä oli ohjelmoitava Texas Instrumentsin laskin. Tilaa ohjelmakoodille siinä laskettiin kymmenissä tavuissa. Varmaankin tämä taskulaskin ensimmäisenä tietokoneena -historia sai minut liittämään tuohon alkuun lukioaikaisen taskulaskimeni kuvan. Kyseessä on Canon F-73 funktiolaskin. Tai sellainen se alun perin oli. Kuvaa tarkemmin katsomalla huomaa, että laskin on itse viriteltyä mallia. Pari nappia lisäämällä siitä on viritetty Canonin ohjelmoitava laskin.

Juhonov & Shimoviz Productions

Veljeni Simon kanssa olimmekin vuorotellen tai yhdessä ohjelmoimassa ostamaani Commodore VIC-20 tietokonetta. VIC tuli Suomen markkinoille 80-luvun alussa. Taisin olla ensimmäisten ostajien joukossa. VIC oli tuttavallisemmin Vikki. Vikki oli myös kyseisen tietokoneen käyttäjien kerhon jäsenlehden nimi. Kyseisen kerhon jäsenrekisterin ensimmäiset 106 jäsentä näkyvät olevan yhä luettelona netissä osoitteessa https://histdoc.net/historia/vikki.html

Jäsenluettelosta huomaa, miten innokkaita me kerholaiset olimme. Esimerkiksi Linus Torvalds on ollut jäsenrekisterinpitäjälle vaikeampi nimi kuin jäsenrekisterin ohjelmoiminen. Ei ole ollut luultavasti ihan varma kumpi on etunimi ja kumpi sukunimi. Ja arvaus on mennyt väärin, ja Linus on lipsahtanut nimen alkuun, jossa meillä muilla on sukunimi.

Juhonov & Shimoviz Productions -nimi on veljeni kanssa keksimämme. Veljeni oli Shimoviz ja minä Juhonov. Ohjelmoimme myös VIC:in ohella yhdessä Commodore 64:llä. Joissakin asioissa veljeni loisti taidoissaan, esimerkiksi pelijuonen keksimisessä ja hahmojen piirtämisessä. Joissakin lähes mahdottomissa ohjelmointiongelmissa minä paikkasin. Esimerkiksi Amersoftin Raharuhtinas -peli, josta Suomen tietokonepeliteollisuus lasketaan alkaneeksi, sisälsi minulta kopiointisuojauskoodin lisäksi algoritmin, joka käytti koneessa käyttöjärjestelmälle varattua ROM-muistia labyrinttinä, jolloin 64 megatavusta ohjelmalle varatusta muistista jäi paljon tilaa Raharuhtinas-ohjelmalle.

Lisää Raharuhtinaasta, Juhonov & Shimoviz productionista ja Suomen tietokonepeliteollisuuden pioneereista voi lukea esimerkiksi V2.fi-verkkolehdessä. Ja Katsaus Chesmac -näköisversiossa.

Artikkelissa mainittuun Poke & Peek lehteen kirjoittelin omia tietokoneaiheisia juttuja. Eräänä esimerkkinä on Forthin Decompiler -artikkelini, joka on yhä netissä Poke & Peek -lehden arkistoversiossa (PDF). Forth on mielenkiintoinen ohjelmointikieli, joka perustuu pinon käyttöön. Pinon käyttö puolestaan mahdollistaa rekursiivisen ohjelmoinnin. Vain ATK-velhoille. 🙂

Tämän verran muistelmia ATK-ajasta ennen sitä harppausta, kun Internet tuli Suomeen marraskuussa 1988. Internetistä aionkin kirjoittaa lisää joskus tuonnempana.

Juha Ojaniemi, ATK-velho, Hakukoneoptimointi

Lue lisää Hakukoneoptimoinnin osaajasta Juha Ojaniemi ABCnet sivulta.

 

 

Siirry työkalupalkkiin